Kohti parempaa hoitoa – LUVN omalääkärimalli ja tulevaisuuden näkymät

Kohti parempaa hoitoa – LUVN omalääkärimalli ja tulevaisuuden näkymät

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (LUVN) aloitti toimintansa keväällä 2022. Laajan alueen ja useiden kuntien palvelujen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi on vaatinut ja vaatii edelleen valtavasti työtä. Yksi kriittisimmistä kehityshankkeista on ollut tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Merkittävä askel tässä on uuden, koko alueen kattavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Lifecare, asiakasportaali Lunna) tuleva käyttöönotto vuosien 2025–2026 aikana. Samalla LUVN kehittää myös aktiivisesti perusterveydenhuollon palvelumalleja vastatakseen asukkaiden tarpeisiin ja parantaakseen palvelujen laatua ja saatavuutta. Yksi avauksista on 12/2024 Espoossa Kalajärven terveysasemalla käynnistynyt hoidon jatkuvuuteen tähtäävä ammatinharjoittajamalli, joka tunnetaan myös omalääkärimallina. 

Mikä on ammatinharjoittajamalli?

LUVNin ammatinharjoittajamalli on uusi tapa järjestää perusterveydenhuollon lääkäripalveluita. Mallin ytimessä on hoidon jatkuvuuden parantaminen ja lääkärivajeen helpottaminen. Mallissa yleislääkäri toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä sopimussuhteessa hyvinvointialueeseen, ei siis perinteisessä virkasuhteessa. Jokaiselle mallissa toimivalle lääkärille määritellään oma vastuuväestö, jonka terveyspalveluista hän pitkäjänteisesti vastaa. Työparina toimii nimetty omahoitaja, ja yhdessä lääkäri ja hoitaja muodostavat tiimin, joka tuntee niin potilaat kuin näiden hoitohistorian.

Tavoitteena on luoda vahva, luottamuksellinen ja pitkäaikainen hoitosuhde potilaan ja tämän omatiimin välille. Lääkäreille malli tarjoaa aiempaa laajempaa itsenäisyyttä oman työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Omalääkärille maksettava korvaus perustuu pääosin kapitaatioon eli vastuuväestön kokoon ja terveystarpeisiin, minkä uskon kannustavan myös ennaltaehkäisevään työhön. 

Potilaan etu – Vakaa hoitosuhde ja ennakoiva ote

Mitä uusi malli sitten tarkoittaa asiakkaille ja potilaille? Keskeisin hyöty on hoidon jatkuvuus. Kun sama lääkäri-hoitaja -työpari vastaa potilaan hoidosta pitkäjänteisesti, hoitosuhde syvenee ja potilaan ei tarvitse aina kerrata asioitaan uudelle ammattilaiselle. Tämä oletusarvoisesti lisää luottamusta ja parantaa hoidon laatua, kun tiimi tuntee potilaan kokonaistilanteen ja terveydentilan muutokset.

Jatkuvuus mahdollistaa myös ennakoivamman otteen terveydenhuollossa. Omatiimi voi suunnitella hoitoa pitkäjänteisemmin, tunnistaa riskejä varhaisessa vaiheessa sekä tukea potilasta tämän terveyden edistämisessä. Tavoite on, että yhteydenotto omaan tiimiin on sujuvaa ja apua saa oikea-aikaisesti. Tämä voi jatkossa vähentää päivystyskäyntien ja erikoissairaanhoidon tarvetta, kun perusterveydenhuollon rooli vahvistuu.

Haasteet ja kehityskohteet LUVNin alkutaipaleella

Uuden mallin käyttöönottoon liittyy myös haasteita, erityisesti LUVNin kaltaisella suurella hyvinvointialueella. Riittävän lääkärimäärän houkutteleminen ammatinharjoittajiksi voi olla haastavaa, vaikka malli tarjoaakin työhön uudenlaista joustavuutta ja itsenäisyyttä. On myös varmistettava, että malli toimii saumattomasti suhteessa hyvinvointialueen muihin palveluihin ja että ammatinharjoittajien työkuorma pysyy hallittuna.

Toinen haaste liittyy käynnissä olevaan järjestelmien yhtenäistämiseen. Uuden Lifecare-asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja Lunna-asiakasportaalin käyttöönotto vuosina 2025–2026 tulee vaikuttamaan kaikkien LUVN-ammattilaisten työhön, myös ammatinharjoittajamallissa toimivien. On tärkeää varmistaa, että uudet järjestelmät tukevat sujuvaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi on huolehdittava, että palvelut pysyvät yhdenvertaisina koko LUVNin laajalla alueella mallin mahdollisen laajentamisen myötä.

Tulevaisuuden näkymät – Laajeneeko malli ja miten LUNNA tukee sitä?

Ammatinharjoittajamalli on LUVNille tärkeä kokeilu ja strateginen panostus perusterveydenhuollon vahvistamiseksi. Pilotin onnistuminen ja siitä saatavat kokemukset ratkaisevat mallin tulevaisuuden ja mahdollisen laajentamisen muille terveysasemille. Tavoitteena on luoda kestävä malli, joka täydentää perinteistä virkalääkärijärjestelmää ja parantaa palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta.

Tuleva Lifecare-tietojärjestelmä ja Lunna-asiakasportaali ovat avainasemassa mallin tukemisessa. Yhtenäinen järjestelmä mahdollistaa ajantasaisen tiedonkulun potilaan, omatiimin ja muiden LUVNin palveluiden, kuten erikoissairaanhoidon tai sosiaalipalvelujen, välillä. Digitaaliset palvelut Lunnan kautta myös sujuvoittavat yhteydenpitoa potilaan ja hänen omatiiminsä välillä. Onnistuessaan malli, tuettuna uusilla tietojärjestelmillä, voi merkittävästi parantaa länsiuusimaalaisten perusterveydenhuollon palvelua ja palvelukokemusta.

Lopuksi

LUVNin ammatinharjoittajamalli on oikea askel kohti potilaslähtöisempää ja jatkuvuuden turvaavaa perusterveydenhuoltoa. Vaikka malli on vasta alkuvaiheessa ja toimintaympäristö on muutoksessa uusien tietojärjestelmien myötä, sen tavoitteet ovat ehdottomasti oikeansuuntaisia. Seuraavalla aluevaltuustokaudella nähdään, miten malli käytännössä toimii, miten se laajenee ja miten se integroituu osaksi LUVNin kehittyvää palvelukokonaisuutta. Tavoite on kirkas: parempaa, oikea-aikaisempaa, kustannustehokasta ja jatkuvampaa hoitoa kaikille länsiuusimaalaisille.

Tämä on yksi keskeinen asia, jota haluan osaltani olla edistämässä.

Urho Blom, aluevaaliehdokas #2233, Kirkkonummi

Miten Kirkkonummella menee?

Miten Kirkkonummella menee?

Viime viikkoina minulta on muutamaan otteeseen tiedusteltu miten meillä menee? Kirkkonummella menee monella mittarilla varsin hyvin. Erilaisissa selvityksissä olemme tämän valtuustokauden aikana nousseet hätyyttelemään maan kärkeä. Vain yhtenä esimerkkinä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kuntaranking helmikuulta 2025, jossa sijoitumme keskisuurten kaupunkien ja kuntien joukossa sijalle 8. (aiemmin 22.). Jatkuuko rankingmenestys tulevaisuudessakin, jää nähtäväksi. Kuntakenttään osunut murros koronapandemian, sodan, hyvinvointialue- ja te-uudistusten keskellä on ollut voimakas. Ajat ovat olleet haastavia ja ne ovat olleet sitä monelle. Se on minusta rehellistä sanoa. Silti olemme pärjänneet.

Sopeutumista muutokseen

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä keskusteltiin sivistyskuntien ajan koittamisesta. Kulman takana odottava TE-uudistus jäi uutiskatveeseen, mutta toi keskusteluun varsin pian ’elinvoiman’. Kansallisella tasolla keskustelunaiheiksi nousivat ‘investoinnit’ ja ‘kasvu’, kun hallitusohjelmasta oli sovittu, kun hallituksen työ lopulta käynnistyi alkusyksystä 2023. Uusina vastuina meille ovat langenneet mm. työllisyyden hoito ja kotoutumisen palvelut. Kirkkonummi-Vihti-Siuntion työllisyysalueen vetovastuun myötä olemme (viimein) tuoneet yrityspalvelut kokonaisuudessaan osaksi uutta kuntakehityksen toimialaa – ja ottaneet ’onnemme’ (elinvoimamme) ja tulevaisuutemme omiin käsiimme. Samalla ovat muovautuneet kunnan hallintosääntö ja kuntaorganisaatio vastaamaan uutta aikaa ja tulevia tarpeita. Tuleva on kiinni meistä itsestämme ja ratkaisuista, joita teemme.

Elinvoima, sivistys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Minusta on perusteltua puhua elinvoimaisista sivistyskunnista. Miksikö? Siksi, että sivistyksen toimiala on suurin toimialamme. Mutta. Jos tänne ei haluta tulla asumaan, oppimaan, elämään, työskentelemään, yrittämään, investoimaan, työllistämään tai työllistymään, ei ole tulopohjaa, jolla rahoitamme nykyisten – tai tulevien – kuntalaisten laadukkaat palvelut, suoriudu investoinneistamme tai turvaa velanhoitokykyämme. Siksi ’elinvoima’, mukaan lukien maankäyttö, sujuva kaavoitus ja sivistys ovat yhteenkytketyt. Koska ensimmäinen varmistaa voimavarat jälkimmäiselle, josta uusi polvi ponnistaa. Ja palvelut kaikille kuntalaisille. Hyvinvoinnin. Kasvu ei ole itseisarvo, mutta se tapahtuu. Kyse on ennemminkin siitä, minkälaista kasvua tavoittelemme ja millä keinovalikoimalla  pyrimme muutosta hallitsemaan. Toivon sen osaltani olevan hallittua ja mahdollisimman kestävää. Olemme saaneet kuntaan uuden johdon ja päivitetyn kuntastrategian. Elinvoiman rinnalle on kivunnut toinen termi, kestävä kasvu. Tässä valinkauhaan nousevat niin nykyisen kuin tulevan tulo- ja menopohjamme intohimoton arviointi, investointien hallinta tai hillitseminen sekä kuntaorganisaation eli henkilöstön osaamisen varmistaminen myös jatkossa.

Entäs ne luvut?

Arvelen kunnan tekevän vuosina 2021–2024 karkeasti 50 miljoonaa euroa ylijäämää. Arvioni perustuu kunnan tilinpäätöksiin 2021–2023 sekä julkiseen ennakkoarvioon vuoden 2024 tilinpäätöksestä. Hyvinvointikeskuksen myynnistä saimme noin 14 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton. Ylijäämää on keskuksen myynnistä huolimatta syntynyt keskimäärin 9 miljoonaa vuodessa.  Investointitahdin kiihtyessä haasteemme tiivistyy päivitetyn tulosennusteemme viimeiseen riviin. Jatkossa ylijäämämme ovat 2025–2027 nykytiedoin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tosiasia on, että tulopuoli on paras tiedossa oleva arvio, jossa moni komponentti voi vielä liikkua. Tämän voi aiheuttaa vaikkapa jonkin investoinnin budjettiylitys, epäonnistunut hankinta tai valtionosuuksien muuttuminen.  Vuosittaiset poistot nousevat samalla jaksolla 15 miljoonasta 21 miljoonaan euroon. Silloin tarkasteluun nousevat investointien kriittinen arviointi kustannus-hyötyanalyysin pohjalta, hankkeiden ja kaavojen mahdollinen priorisointi sekä investointien hallinta. Koulu- ja päiväkotihankkeiden lisäksi niin Länsirata kuin kasvaneet HSL-kustannukset, erityisesti infrakorvaukset, haastavat kuntataloutemme kestävyyttä aiempaa voimakkaammin. Tämä on se todellisuus, jossa toimimme.

Muutos, tulevaisuus ja luottamus

Kirkkonummi ei operoi eikä vuorovaikuta tyhjiössä. Työskentelemme yhdessä muiden kuntien, ylikunnallisen työllisyysalueen, hyvinvointialueen ja Uudenmaan muiden kaupunkien ja kuntien kanssa. Muutosta on tapahtunut päättyvällä valtuustokaudella paljon, kuten edellä kuvasin. Eikä se ole kaiken kattava listaus tapahtuneesta. Riippuu keneltä kysyy. Lähdin 4 vuotta sitten mukaan antaakseni oman panokseni osapuilleen tuohon prosessiin, josta kirjoitin. Näköpiirissä olevat haasteet, jos mahdollisuudetkin, kuten keskustan elävöittäminen, viihtyisien ja luonnonläheisten asuiinalueiden kaavoittaminen, uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelu, kuntalaisten hyvinvoinnin, opetuksen, sivistyksen ja kulttuuri edistäminen edellyttävät jatkossakin keskinäisen luottamuksen vahvistamista. Muutos tulee, kun se tehdään todeksi arjessa teko ja päätös kerrallaan. Monta kertaa ne ovat hetkiä, jolloin kukaan ei välttämättä ole todistamassa tai kirjoita siitä lehteen. Meillä on hyvät edellytykset pärjätä tulevaisuudessakin. Tähän työhön tarvitaan kaikkien panosta  puoluekirjan väristä riippumatta. 

Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin.

Kirjoittaja on Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kunta- ja aluevaaliehdokas 2025

Urho Blom jatkaa Kokoomuksen valtuus­to­ryhmän puheen­joh­tajana

Urho Blom jatkaa Kokoomuksen valtuus­to­ryhmän puheen­joh­tajana

Kirkkonummen Sanomat 2.8.2024

Kirkkonummen Kokoomuksen valtuustoryhmä järjestäytyi syyskaudelle 2024 torstaina 1.8. Kirkkonummen kunnantalolla. Valtuus­to­ryhmään kuuluu 12 valtuutettua ja varaval­tuu­tetut. Valtuustoryhmä ja Kirkkonummen Kokoomus ry valitsivat Urho Blomin jatkamaan valtuus­to­ryhmän puheenjohtajan tehtävässä kunta­vaa­li­kauden loppuun. Valtuus­to­ryhmän varapu­heen­joh­ta­jaksi valittiin valtuutettu Kim Åström ja sihteeriksi valtuutettu Kari Virtanen. Valtuus­to­ryhmän viestin­tä­vas­taavana jatkaa Maija Jäntti.

- Olen ryhmälleni kiitollinen saamastani luottamuksesta tehtävässä jatkamiseksi. Tulevasta syksystä muodostuu Kirkkonummen kunta­po­li­tii­kassa kiireinen. Valtuutettujen tulee ottaa kantaa mm. kaavoi­tu­soh­jelmaan, asunto­mes­suihin, infra­hank­keisiin ja talouteen.

- Näillä näkymin meillä on edessämme myös hallin­to­sään­tö­muu­tok­sesta ja TE-uudistuksesta juontava organi­saa­ti­o­päi­vitys. Talouden tila jatkunee kaikesta huolimatta haasteellisena.

- Kirkkonummi on houkutteleva ja elinvoimainen kasvukunta, jolla on kaikki edellytykset pärjätä. Lähden omalta osaltani edelleen siitä, että Kokoomus on ratkai­su­ha­kuinen ja yhteis­työ­ky­kyinen ryhmä, joka kykenee laajaan keskusteluun kaikkien kanssa.”, Blom linjaa.

Valtuustokausi käynnistyy syyskuun 2. päivänä, jolloin Kirkkonummen kunnan­val­tuusto kokoontuu syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa.

Urho Blom: Muutokset kuntakentällä värittäneet kulunutta valtuus­to­kautta

Urho Blom: Muutokset kuntakentällä värittäneet kulunutta valtuus­to­kautta

Kirkkonummen Sanomat 22.1.2025

Kirkkonummi

Viime vuosina suuret uudistukset ovat myllertäneet kuntakenttää, kertoo Kirkkonummen Kokoomuksen valtuus­to­ryhmän puheenjohtaja Urho Blom. Suurimpina uudistuksina Blom mainitsee sote-uudistuksen sekä vuoden­vaih­teessa voimaantulleen TE-uudistuksen, jossa työvoi­ma­pal­ve­luiden järjes­tä­mis­vastuu siirtyi valtiolta kunnille.

TE-uudistus ja samalla keskustelu elinvoimasta – jäi Blomin mukaan osittain sote-uudistuksen jalkoihin ja työlli­syy­sa­lueen palvelut alkavat koskettaa kuntalaisia, yrittäjiä ja yrityksiä paremmin niiden nyt siirryttyä kuntien vastuulle. Työlli­syy­sa­lueen toiminta käynnistyi virallisesti 1.1.2025.

Blomin mukaan suurin kysymys TE-uudistuksessa on, miten hyvin palvelut pystytään järjestämään työlli­syy­sa­lu­eella ja sen kunnissa. Blom näkee tärkeänä erityisesti työllisyyden ja kotoutumisen hoitamisen kunnissa. Samoin yritys­pal­ve­luita on kehitettävä määrä­tie­toi­sesti mahdollisimman asiakas- ja tarve­läh­töi­sesti ja yritys­ve­ro­ker­tymää pitäisi pystyä kasvattamaan, tällä hetkellä se on Kirkkonummella karkeasti 10 % verotuloista. – Yhteisöverojen tuloutus kunnille tapahtuu niin, että valtio ottaa reilu 2/3 ja kunta saa loput jälki­ti­li­tyksenä. Tuloja tarvitaan siis muistakin lähteistä, Blom painottaa.

Organisaatiota päivitetty

Kirkkonummella muutokset näkyvät myös hallin­to­säännön ja kunnan organisaation päivityksenä sekä uutena kunta­ke­hi­tyksen toimialana, jonka alaisuuteen myös työlli­syys­pal­velut kuuluvat. Blom luotsaa nyt uutta lautakuntaa, jolle työlli­syy­sa­lueen asiat jatkossa kuuluvat. Kirkkonummi toimii työlli­syy­sa­lueen vastuukuntana, mukana työlli­syy­sa­lu­eessa ovat Kirkkonummen kunnan lisäksi Siuntion ja Vihdin kunnat.

Blomin mukaan työlli­syy­sa­lueen valmistelu on sujunut kunnassa hyvin ja alueelle on saatu rekrytoitua päteviä ihmisiä. Blom kertoo, että asiat ja alueen toiminnan valmistelu on hoidettu mallikkaasti ja hän on luottavainen siihen, ettei työlli­syy­sa­lu­eemme ole luokan huonoin oppilas. Blom näkee, että haasteitakin jatkossa varmasti ilmenee, kun työllisyysalue tulee saada toimimaan kolmen kunnan alueella ja alueelle on laadittava budjetti, palve­lu­suun­ni­telmat sekä kotou­tu­mis­pal­ve­luiden ostot sekä hoitaa lakisääteiset palvelut. Blom haluaakin lausua sekä valmis­te­li­joille että päättäjille kiitokset hyvin tehdystä työstä. – Tämän toimielimen tehtävä on ollut tukea toimintojen siirtoa ja varmistaa työlli­syy­sa­lueen toiminnan käynnistyminen, jotta syksyllä 2025 aloittavalla uudella lautakunnalla olisi mahdollisimman hyvä pohja, jolta ponnistaa. Yhdessä Vihdin ja Siuntion kanssa menestymme tai epäonnistumme, Blom toteaa.

Uuden työlli­syy­sa­lueen kustannukset eivät ole kustan­nus­neut­raaleja, eikä niitä kompensoida täysi­mää­räi­sesti valtion taholta, kertoo Blom. Rahoitus on jo tippunut alun arvioidusta 7 miljoonasta noin 6,3 miljoonaan euroon vuositasolla, joten alueen palvelut on järjestettävä kustan­nus­te­hok­kaasti, eli jatkossa on saatava fiksusti samoilla resursseilla aikaan asiakas- ja tarvelähtöiset palvelut, joten toimintaa joudutaan miettimään ja järjestelemään uudelleen.

Ylijäämäisiä budjetteja myös jatkossa

Kokoomuksen valtuus­to­ryhmän puheen­joh­tajana toimivan Blomin mukaan kulunut valtuustokausi on sujunut Kirkkonummella verrattain hyvin. Mainittavimpia tapahtumia kuluneella valtuus­to­kau­della on ollut kunnan johdon ja organisaation uudistuminen sekä sote- ja TE-uudistus. Viime vuodet Kirkkonummella on tehty ylijäämäisiä budjetteja, mikä on Blomin mielestä erittäin tärkeä asia ja puheen­joh­tajana hän on tyytyväinen siihen, että ylijäämäinen budjettilinja on myös pitänyt.

Sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden siirryttyä hyvin­voin­ti­a­lu­eille kunnassa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kunnan elinvoiman kehittämiseen. Kirkkonummella on lähivuosina suuria investointeja ja meidän on pidettävä huolta velan­hoi­to­ky­vys­tämme, jotta myös inves­toin­ti­ky­vykkyys säilyy. Blomin mukaan talousarviot tulisi jatkossakin laatia ylijäämäisinä. Kirkkonummen talous on hyvässä kunnossa, mutta suuriin yllätyksiin meillä ei ole varaa. Meidän on huolehdittava kunnan taloudesta tarkasti ja säntillisesti. Vahva kuntatalous ”omassa pesässä” on kaikkien kirkko­num­me­laisten etu, näkee Blom.

Kestävän kasvun ohjelma

Kunnassa on käynnistetty sopeu­tu­soh­jelma, joka on nimetty kestävän kasvun ohjelmaksi. Kyseessä ei ole pelkkä säästöohjelma, vaan sopeu­tu­soh­jel­massa tarkastellaan kunnan menoja, tuloja, investointeja sekä kunta­or­ga­ni­saation osaamista.

- Kaikki tämä kytkeytyy elinvoimaan ja jatkosss meidän on tultava toimeen omillamme. Emme tietysti elä tyhjiössä ja vuoro­vai­ku­tamme muidenkin kaupunkien, kuntien ja hyvin­voin­ti­a­lueen kanssa, mutta taloudesta meidän on huolehdittava ihan itse. Kunnan tulopuolta on myös tarkasteltava ja mietittävä, mistä saisimme lisätuloja, niin että tulokertymä olisi laaja, maltillinen ja kestävällä pohjalla, kertoo Blom

Osaamisen kannalta tulee erityisesti tarkastella sitä, mikä on osaamisemme muuttuneessa toimin­ta­ym­pä­ris­tössä ja muuttuneessa sääntelyssä, vastaako kunnassa oleva osaaminen tulevaisuuden tarpeita, selventää Blom. Kunta onkin tekemässä osaamis­sel­vi­tystä, joka koskee koko kuntakonsernia, kertoo Blom. Osaamis­kar­toi­tuk­sessa on tarkoitus käydä läpi niitä tavoitteita, mitä kunnan olisi uutta strategiaansa vasten saatava aikaan. Kartoitud sisältää nykytila-arvion kunta­or­ga­ni­saation osaamisesta.

Kokoomuksen tavoitteena voittaa kunta- ja aluevaalit

Blomin mukaan kulunut valtuustokausi on vaatinut Kokoomuksen valtuus­to­ryh­mältä paljon työtä. Blom kiittelee, että Kokoomuksella on aktiivinen ryhmä, aktiivisia ihmisiä ja ryhmänä Kokoomus on pystynyt käsittelemään asioita ja muodostamaan niistä yhteistä kantaa sekä toimimaan selväsanaisena poliittisena ryhmänä.

- Meillä on Kokoomuksessa monenlaista näkemystä ja osaamista ja ryhmämme jäsenet perehtyvät kunnallisiin asioihin niiden vaatimalla vakavuudella.

Kokoomuksella on Blomin mukaan tavoitteena voittaa kunta- ja aluevaalit Kirkkonummella ja olla jatkossakin suurin valtuustoryhmä Kirkkonummella.

Blomin mukaan asia on kuitenkin äänestäjien käsissä. – Yhtäkään ääntä ei ole vielä annettu. Vaalivoitto on tavoite ja tavoitteita on uskallettava asettaa. Mutta mikään automaatio tai itses­tään­selvyys se ei ole. Olen omankin hatun heittänyt kehään ja asettunut ehdolle.

Joka ikinen ääni – luottamus – on ansaittava joka päivä, päättää Blom.

JUSSI SALO

Uudenmaan Kokoomus nimesi lisää aluevaaliehdokkaita

Uudenmaan Kokoomus nimesi lisää aluevaaliehdokkaita

Uudenmaankokoomus.fi 18.11.2024

Uudenmaan Kokoomuksen piirihallitus on kokouksessaan 18.11. nimennyt lisää ehdokkaita kevään 2025 aluevaaleihin. Aikaisemmin nimettyjen 204 ehdokkaan lisäksi nyt nimettiin 22 ehdokasta. 

Uudenmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Janne Pesonen kertoo, että ehdokasasettelun tilanne tulevan kevään 2025 vaaleihin näyttää hyvältä.   

–  Kiinnostus aluevaaleja kohtaan tuntuu vain kiihtyvän, kun vaalit lähenevät. Esimerkiksi uusia ehdokkuudesta kiinnostuneita ilmoittautuu tällä hetkellä päivittäin. Tulemme asettamaan todella monipuoliset ja vahvat ehdokaslistat kaikille neljälle Uudenmaan hyvinvointialueelle. 

Viimeisimpänä nimetyt ehdokkaat hyvinvointialueittain:    

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (nimetty yhteensä 70 ehdokasta) 

Blom Urho	Kirkkonummi	Toimitusjohtaja, VTM
Castren Heidi	Kirkkonummi	Sairaanhoitaja, TtM
Hakala Kalle	Espoo	Lääkäri
Katainen Mervi	Espoo	Valtiotieteiden tohtori, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Aiemmin nimetyt ehdokkaat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella löydät täältä.   

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (nimetty yhteensä 54 ehdokasta) 

Huuhtanen Pasi	Tuusula	Yrittäjä, RKM
Lilas Katja	Tuusula	Rehtori
Morelius Kenneth	Nurmijärvi	Palomies, yrittäjä
Sillanpää Jari	Mäntsälä	Yrittäjä, eläkeläinen

Aiemmin nimetyt ehdokkaat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella löydät täältä.   

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (nimetty yhteensä 44 ehdokasta) 

Vivianne Salmi	Porvoo	Opiskelija
Sami Mansikka	Porvoo	Toimistovastaava
Mikko Maukonen	Askola	Työnjohtaja
Petri Siljander	Loviisa	Katsastaja
Riku Honkasalo	Askola	Opetusneuvos, aluevaltuutettu
Satu Lindgren	Myrskylä	Ensihoitaja (AMK), tutkintovastaava

Aiemmin nimetyt ehdokkaat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella löydät täältä.   

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (nimetty yhteensä 58 ehdokasta) 

Purmonen Sari	Vantaa	Sairaanhoitaja, aluevaravaltuutettu
Ristivehmas Kari	Vantaa	Isännöitsijä, VTM
Pietarinen Teemu	Vantaa	Apteekkari, proviisori
Linnakangas Jaakko	Vantaa	Opiskelija
Aura Anssi	Vantaa	Kehitysjohtaja, aluevaltuutettu
Hämäläinen Laura	Vantaa	Hoivapalveluyrittäjä, TtM, sairaanhoitaja
Rokkanen Sakari	Vantaa	Erityisavustaja, aluevaltuutettu

Vuoden 2025 talou­sar­vi­o­neu­vot­telut päätökseen – Vahva talous on tulevai­suu­des­sakin…

Vuoden 2025 talou­sar­vi­o­neu­vot­telut päätökseen – Vahva talous on tulevai­suu­des­sakin kaikkien kuntalaisten etu

Kirkkonummen Sanomat 10.11.2024

Kirkkonummen kunnan talou­sar­vi­o­neu­vot­telut vuodelle 2025 on saatu päätökseen hyvässä hengessä. Neuvotteluja käytiin kunnanjohtaja Virpi Sailaksen 10.10. tekemän budjet­tie­si­tyksen pohjalta keskiviikkona ja torstaina 6.11–7.11. Kunnan­hal­li­tuksen valitsemaa neuvot­te­lu­ryhmää johti kokoomuksen valtuus­to­ryhmän puheenjohtaja Urho Blom.

– Kirkkonummella on edessään työntäyteiset vuodet. Taloutemme on toistaiseksi melko vakaalla pohjalla, mutta kunnan kasvavien investointien ja hallituksen kuntiin kohdistuvien päätösten takia meidän on jatkettava uudistavia toimia. Veroja emme nyt esitä korotettavaksi, vaan pyrimme aktiivisesti kehittämään omaa toimintaamme ja osaamistamme, toteaa Kirkkonummen kokoomuksen valtuus­to­ryhmän puheenjohtaja Urho Blom.

– Osana varsin tiukkoja, mutta kollegiaalisia neuvotteluja, valtuus­to­ryhmät saavuttivat yhtei­sym­mär­ryksen paitsi talousarviosta ja inves­toin­neista, myös kestävän kasvun ohjelman toteut­ta­mi­sesta, joka käynnistyy jo tänä vuonna. Vahva talous on tulevai­suu­des­sakin kaikkien kuntalaisten etu, jolla turvaamme palveluitamme. Kirkkonummi jatkaa kasvu-uralla ja on jatkossakin houkutteleva paikka asua, yrittää, investoida ja työllistää. Olen tyytyväinen saavutettuun neuvot­te­lu­tu­lokseen ja haluan esittää parhaat kiitokseni koko virkakunnalle ja kaikkien ryhmien neuvot­te­li­joille, jatkaa Blom.

– Neuvotteluja käytiin hyvässä hengessä. Kiitän kaikkia valmis­te­li­joita ja päättäjiä hyvästä sitoutumisesta, kertoo Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas.

– Talousarvio antaa vahvan pohjan tulevaan. Uuden palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman mukaisesti kunta investoi vahvasti sivis­tys­pal­ve­luihin. Ensi vuonna valmistuu Wigge, Gesterbyn koulukeskus. Yhteis­kam­puksen rakentaminen alkoi pohjatöillä tänä vuonna, ja rakentaminen jatkuu vuoden 2025 aikana. Työvoi­ma­pal­velut puolestaan siirtyvät valtiolta Kirkkonummen, Vihdin ja Siuntion työlli­syy­sa­lu­eelle 1.1.2025. Kirkkonummen kunta varmistaa, että työvoi­ma­pal­ve­luiden siirtymä on asiakkaiden näkökulmasta mahdollisimman sujuvaa, jatkaa Sailas.

Kirkkonummen kunnanhallitus käsittelee talousarviota maanantaina 11.11.

Kunnan­val­tuusto päättää vuoden 2025 talousarviosta kokouksessaan 18.11.