Kirkkonummen Sanomat 2.4.2025

Kokoomuksen Urho Blom: Puntarissa kunnan kaavoitus

Kevätaurinko on jo hetken paistanut Kirkkonummen yllä. Katupölyn lisäksi ilmassa on paljon odotusta. Koko kunta elää voimakkaan kasvun ja muutoksen aikaa. Helsingin ja Uudenmaan työpaikkojen läheisyys, luonto ja suhteellisen hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat eri puolille kuntaa uusia asukkaita. Hallittu kasvu edellyttää meiltä vielä nykyistäkin ketterämpää kaavoittamista. Keskeneräiset suunnitelmat on saatava valmiiksi ja toteutukseen, jotta kunta voi vastata kysyntään ja ohjata kehitystä hallitusti. Tavoitteena ei mielestäni ole kilpailla itseään hengiltä pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien kanssa, vaan tarjota houkutteleva ja luonnonläheinen vaihtoehto pääkaupunkiseudulla asumiseen. Pärjäämme omilla vahvuuksillamme. En kirjoita kaikista kunnan alueista. Tuon tässä esiin vain muutaman aiheen, jotka ovat kunnan keskusta, Masala ja merellisyys. Aiheita, joihin olen arjessa törmännyt viimeisen 4 vuoden ajan.

Kirkkonummi tarvitsee ihan oikean keskustan

Kunnan keskusta on viime vuosina ollut monen keskustelun ja neuvottelun teemana. Pian 700 vuotta täyttävällä kunnalla on pitkä historia, alueensa ja omaleimaiset kylänsä. Periytyvä viisaus kunnassa on, ettei sen kyliä pidä unohtaa. Tämä viisaus löytyy myös kuntastrategiasta. Omaleimaisten kylien rinnalla tarvitsemme elävän keskustan palveluineen ja yrittäjineen. Kirkkotorin ja Villa Hagan puiston kaavojen myötä keskusta elävöityy entisestään liiketilojen ja palvelutarjonnan lisääntyessä. Uuden kuntakeskuksen rakentuminen ottaa aikansa, mutta keskustan kehittämisen tulisi olla yksi aihe, josta tulevilla päättäjillä olisi hyvä olla samansuuntainen näkemys.

Nissniku-taloon tiivistyy monta asiaa

Toinen merkittävä kehityssuunta on Masala ja sen lähiympäristö. Juna-asema ja kehä III läheisyys lisäävät alueen vetovoimaa ja ovat merkittävä kilpailutekijä työmatkaliikenteelle. Aiemmin Masalaan on kaavoitettu merkittävä määrä kerrostaloja, etenkin vuokrayksiöitä ja -kaksioita, joita emme mielestäni tarvitse lisää. Pikemmin enemmän perheasuntoja. Nyt omakoti- ja rivitaloja on onneksi noussut JOO-Areenan läheisyyteen. Koko kuluvan vaalikauden on kilpailtu siitä, kenellä on “omistajuus” Masalan asioihin ja ketkä ovat kykeneviä tarvittavat ratkaisut tekemään. Kyse on poliittisesta johtajuudesta. Olen tyytyväinen, että nykyinen valtuusto on pystynyt sopimaan esimerkiksi Nissniku-talon toteutuksesta, jonka toivon jatkossa luovan edellytyksiä sille, että muistakin asioista ratkaisut ovat löydettävissä. Ottamatta mitään pois yhdeltäkään edelliseltä yhteisiä asioita ajaneelta kunnanvaltuustolta, ne olisivat tehneet ratkaisut jo ennen vuotta 2021, jos olisivat niin halunneet. Syystä, toisesta tai useammasta näin ei tapahtunut. Politiikassa tapahtuu se, mistä yhdessä voidaan sopia. Pienemmät poliittiset ryhmät ovat olleet aktiivisia, mutta niiden kyvyllä kerätä laaja poliittinen tuki on reaalimaailmassa rajansa. Masalan nousu on vasta alkamassa. Kokoomus on läpi linjan edistänyt pientalopainotteista kaavoittamista, joista osoituksena Luoman Tassunmäen ja, Mustikkarinteen pientaloalueiden toteutukset lähellä hyviä kulkuyhteyksiä.

Meren äärellä

Toinen kestoaihe puheissa ja julkisuudessa on “merellinen Kirkkonummi” ja rantojen nykyistä parempi hyödyntäminen asukkaiden näkökulmasta. Seuraavalla kaudella tulisikin tavoitella rantojen saavutettavuuden parantamista kaikille kuntalaisille niin asumiseen kuin virkistykseenkin liittyen luontoarvoja unohtamatta. Kantvikin osayleiskaavan edistyminen nousee avainasemaan. Kaavassa Prikinrantaan on kaavailtu merellistä asuntomessualuetta. Kerron osaltani tässä, etten nykytiedoin kannata asuntomessujen järjestämistä. Pidän meitä jo nykyisellään niin vetovoimaisena kuntana, että saamme alueelle varmasti uusia asukkaita, vaikka messuja ei pidettäisi. Jollaranta venesatamineen ja uusine rantareitteineen sekä Pippurniemen kehittäminen lisäävät alueen houkuttelevuutta. Kantvikin ja Siuntion rajalla Båtvik voi olla tulevaisuuden mahdollisuus, kunhan uudet asunnot, uimapaikka ja merimaiseman säilyminen toteutetaan kestävästi. Näiden lisäksi asukkaiden viesti on ollut kirkas. Tarvitaan koulu. Kantvikin koulu. Ja koirapuisto, painotti eräs kanssakuntalainen keskustassa kohdatessamme.

Kunta kehittyy yhteistyöllä

Kunnan hallittu kasvu on mahdollisuus, mutta kasvun hallinta vaatii järkevää kaavoitusta, sujuvia prosesseja, huolellista navigointia kuntatalouden kestävyyden varmistamiseksi ja yhteistä näkemystä. Pientalopainotuksen, rantojen kehittämisen ja keskustan tiivistämisen rinnalla on tarkasteltava myös palveluja. Koulujen, päiväkotien ja hyvinvointialueen palvelupisteiden riittävyyttä ja laatua, hyviä kulkuyhteyksiä ja lähiluonnon huomioimista. Kaavoituksessa tehtävät päätökset ovat keskeinen osa elinvoimaamme, joka muokkaa Kirkkonummea tulevina vuosina ja luo osaltaan pohjaa kunnan vetovoimalle ja viihtyisyydelle. Kunta kehittyy vain yhteistyöllä ja sitä tulemme tarvitsemaan jatkossakin.

URHO BLOM

Kirjoittaja on Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä kunta- ja aluevaaliehdokas 2025