Hallittua kasvua, investointeja ja talouden tasapainoa

Kirkkonummenkokoomus.fi – 3.4.2025

Kirkkonummi tunnetaan hyvästä sijainnistaan lähellä pääkaupunkia ja lähiluonnostaan. Molemmat vetovoimatekijöitä, jotka luovat pohjaa kunnan elinvoimalle. Mutta mitä ‘elinvoima’ todella tarkoittaa ja mistä se Kirkkonummella koostuu? Elinvoima on laaja käsite, joka kattaa niin väestökehityksen, kunnan talouden ja työllisyyden kuin kuntalaisten moninaiset palvelut sekä asuinympäristön viihtyisyyden. Mittareita on monia.

Väestönkasvu on elinvoiman perusta

Yksi selkeimmistä elinvoiman mittareista on väestönkehitys. Kirkkonummi on jo 1960-luvulta saakka ollut muuttovoittokunta ja tämä kehitys jatkuu. Vuonna 2010 meitä kirkkonummelaisia oli 37 000 asukasta ja vuoden 2024 lopussa meitä on lähes 42 000. Kunnan vetovoima perustuu yhdeltä osin monipuoliseen asuntotarjontaan niin perheille kuin eri ikäryhmille, toki pientalopainotuksella, joita on kunnan koko asuinrakennusta 45 prosenttia. Hyvät liikenneyhteydet, luonnonläheinen ja turvalliseksi koettu asuinympäristö sekä toimivat peruspalvelut kaikille ikäryhmille. Kaikki tämä heijastuu kunnan tulevissa tavoitteissa, jotka painottavat kestävää kasvua ja asukasviihtyvyyden parantamista. Kasvava ja ikärakenteeltaan tasapainoinen väestö on kunnan talouden perusta, joka myös heijastuu verotulokertymään. Kunnan tuoreen tilinpäätöksen ylijäämä vuodelta 2024 onkin 11,5 miljoonaa euroa.

Yritystoiminta ja työllisyys talouden moottoreina

Aktiiviset yrittäjät ja  yritystoiminta sekä korkea työllisyysaste ovat samaten elintärkeitä Kirkkonummen elinvoimalle. Kunnassa toimii kasvava ja monipuolistuva yrityskenttä pienistä paikallisista toimijoista suurempiin kansainvälisiin yrityksiin. Tarvitsemme uusia yrittäjiä, pitkään toimineita kasvollisia yrittäjiä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Olennaista on, että kunta aktiivisesti palvelee yrittäjiä ja yrityksiä, jotka haluavat kuntaan panostaa. Kuntastarategia painottaakin yritysystävällisyyden kehittämistä ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämistä. Paikallislehtemme Kirkkonummen Sanomat puolestaan raportoi säännöllisesti uusista yrityshankkeista, kuten Prysmianin tai Microsfotin investoinneista ja kunnan toimista elinkeinoelämän tukemiseksi. Myös uusia pk-yrityksiä on viime vuosina sijoittunut kuntaan. Positiivinen kehitys, josta raportoidaan vähemmän. Yritysten menestys näkyy kunnan yhteisöverotuloissa, joita 2024 kertyi kaikkiaan 5,7 miljoonaa euroa. Yhteisöverot eivät ole ainoa tekijä kunnan taloutta tarkasteltaessa, mutta yritysten menestys heijastuu väistämättä kuntatalouteenkin. Työtä yritysten palvelutarjoaman kehitämiseksi pitää kunnassa päämäärätietoisesti kehittää. Tähän on nyt erinomaiset edellytykset.

Investoinnit turvaavat palveluita ja arjen sujuvuutta

Laadukkaat ja saavutettavat palvelut ovat keskeinen osa asukkaiden arkea ja kunnan vetovoimaa. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) vastuulle 2021–2022 vaihteessa, kunnalla on edelleen merkittävä rooli perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen järjestämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kirkkonummi on viime vuosina investoinut merkittävästi palveluinfraansa, kuten uusiin kouluihin (oppimiskeskus, lukiokampus, Nissniku) ja päiväkoteihin. Investoinnit ovat tarpeellisia tulevaisuuden palvelutason varmistamiseksi ja kasvavan väestön tarpeisiin vastaamiseksi. Terveet ja turvalliset tilat ovat vetovoima- ja kilpailukykytekijä koko Uudellamaalla ja lisäävät kunnan vetovoimaa erityisesti lapsiperheiden keskuudessa. Ilmaisia oppimistilat eivät kuitenkaan ole. Lainakannan kehitystä on jatkossakin seurattava tarkasti.

Hallittu muutos

Kunnan taloustilanne luo pohjan kaikelle muulle toiminnalle, etenkin palveluille ja investoinneille. Kirkkonummella menee varsin hyvin. Keskeisiä seurattavia lukuja ovat toimintakate (palvelujen järjestämisen kustannukset suhteessa tuloihin), verotulojen kehitys (kunnallisvero, kiinteistöverot, yhteisövero) sekä vuosikate ja tilikauden tulos. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää vuosikatteeseen, jonka tulisi riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot ja mielellään myös osa investoinneista. Samoin lainakannan kehitys on tärkeä mittari. Kunnalle on velkaa 154 miljoonaa euroa ja tuorein, vuoden 2025 investoinnit huomioiva ennuste osoittaa lainakannan nousevan 2025 lopussa 230 miljoonaan euroon. Vaikka kunnan verotulot ovat kehittyneet suotuisasti, toimintakulujen kasvu (mm. inflaatio, palkankorotukset) ja korkeat investointitasot (2025: 71,5 meur) haastavat tuleviakin päätöksentekijöitä huolelliseen taloudenpitoon.

Lopuksi

Kirkkonummen elinvoima rakentuu siis monista tekijöistä: hallitusti kasvavasta väestöstä, hyvästä sijainnista, aktiivisesta yritystoiminnasta ja panostuksista palveluihin sekä viihtyisiin asuinympäristöihin. Tuore tilinpäätös (2024) vahvistaa kuvaa maltillisesti kasvavasta ja hyvin pärjäävästä kunnasta, mutta muistuttaa samalla talouden tasapainon ja kestävän velkaantumisen hallinnan tärkeydestä. Kirkkonummen tulevat valinnat ja kyky toteuttaa yhteisiä päätöksiä taloudellisesti kestävällä tavalla ovat avainasemassa, jotta kunnan vetovoima ja ‘elinvoiman syke’ toteutuvat myös tulevaisuudessa. Kaikki avaimet ovat omissa käsissämme.

Urho Blom, valtuustoryhmän puheenjohtaja, kunta- ja aluevaaliehdokas 2025