Miten Kirkkonummella menee?

Viime viikkoina minulta on muutamaan otteeseen tiedusteltu miten meillä menee? Kirkkonummella menee monella mittarilla varsin hyvin. Erilaisissa selvityksissä olemme tämän valtuustokauden aikana nousseet hätyyttelemään maan kärkeä. Vain yhtenä esimerkkinä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kuntaranking helmikuulta 2025, jossa sijoitumme keskisuurten kaupunkien ja kuntien joukossa sijalle 8. (aiemmin 22.). Jatkuuko rankingmenestys tulevaisuudessakin, jää nähtäväksi. Kuntakenttään osunut murros koronapandemian, sodan, hyvinvointialue- ja te-uudistusten keskellä on ollut voimakas. Ajat ovat olleet haastavia ja ne ovat olleet sitä monelle. Se on minusta rehellistä sanoa. Silti olemme pärjänneet.

Sopeutumista muutokseen

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä keskusteltiin sivistyskuntien ajan koittamisesta. Kulman takana odottava TE-uudistus jäi uutiskatveeseen, mutta toi keskusteluun varsin pian ’elinvoiman’. Kansallisella tasolla keskustelunaiheiksi nousivat ‘investoinnit’ ja ‘kasvu’, kun hallitusohjelmasta oli sovittu, kun hallituksen työ lopulta käynnistyi alkusyksystä 2023. Uusina vastuina meille ovat langenneet mm. työllisyyden hoito ja kotoutumisen palvelut. Kirkkonummi-Vihti-Siuntion työllisyysalueen vetovastuun myötä olemme (viimein) tuoneet yrityspalvelut kokonaisuudessaan osaksi uutta kuntakehityksen toimialaa – ja ottaneet ’onnemme’ (elinvoimamme) ja tulevaisuutemme omiin käsiimme. Samalla ovat muovautuneet kunnan hallintosääntö ja kuntaorganisaatio vastaamaan uutta aikaa ja tulevia tarpeita. Tuleva on kiinni meistä itsestämme ja ratkaisuista, joita teemme.

Elinvoima, sivistys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Minusta on perusteltua puhua elinvoimaisista sivistyskunnista. Miksikö? Siksi, että sivistyksen toimiala on suurin toimialamme. Mutta. Jos tänne ei haluta tulla asumaan, oppimaan, elämään, työskentelemään, yrittämään, investoimaan, työllistämään tai työllistymään, ei ole tulopohjaa, jolla rahoitamme nykyisten – tai tulevien – kuntalaisten laadukkaat palvelut, suoriudu investoinneistamme tai turvaa velanhoitokykyämme. Siksi ’elinvoima’, mukaan lukien maankäyttö, sujuva kaavoitus ja sivistys ovat yhteenkytketyt. Koska ensimmäinen varmistaa voimavarat jälkimmäiselle, josta uusi polvi ponnistaa. Ja palvelut kaikille kuntalaisille. Hyvinvoinnin. Kasvu ei ole itseisarvo, mutta se tapahtuu. Kyse on ennemminkin siitä, minkälaista kasvua tavoittelemme ja millä keinovalikoimalla  pyrimme muutosta hallitsemaan. Toivon sen osaltani olevan hallittua ja mahdollisimman kestävää. Olemme saaneet kuntaan uuden johdon ja päivitetyn kuntastrategian. Elinvoiman rinnalle on kivunnut toinen termi, kestävä kasvu. Tässä valinkauhaan nousevat niin nykyisen kuin tulevan tulo- ja menopohjamme intohimoton arviointi, investointien hallinta tai hillitseminen sekä kuntaorganisaation eli henkilöstön osaamisen varmistaminen myös jatkossa.

Entäs ne luvut?

Arvelen kunnan tekevän vuosina 2021–2024 karkeasti 50 miljoonaa euroa ylijäämää. Arvioni perustuu kunnan tilinpäätöksiin 2021–2023 sekä julkiseen ennakkoarvioon vuoden 2024 tilinpäätöksestä. Hyvinvointikeskuksen myynnistä saimme noin 14 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton. Ylijäämää on keskuksen myynnistä huolimatta syntynyt keskimäärin 9 miljoonaa vuodessa.  Investointitahdin kiihtyessä haasteemme tiivistyy päivitetyn tulosennusteemme viimeiseen riviin. Jatkossa ylijäämämme ovat 2025–2027 nykytiedoin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tosiasia on, että tulopuoli on paras tiedossa oleva arvio, jossa moni komponentti voi vielä liikkua. Tämän voi aiheuttaa vaikkapa jonkin investoinnin budjettiylitys, epäonnistunut hankinta tai valtionosuuksien muuttuminen.  Vuosittaiset poistot nousevat samalla jaksolla 15 miljoonasta 21 miljoonaan euroon. Silloin tarkasteluun nousevat investointien kriittinen arviointi kustannus-hyötyanalyysin pohjalta, hankkeiden ja kaavojen mahdollinen priorisointi sekä investointien hallinta. Koulu- ja päiväkotihankkeiden lisäksi niin Länsirata kuin kasvaneet HSL-kustannukset, erityisesti infrakorvaukset, haastavat kuntataloutemme kestävyyttä aiempaa voimakkaammin. Tämä on se todellisuus, jossa toimimme.

Muutos, tulevaisuus ja luottamus

Kirkkonummi ei operoi eikä vuorovaikuta tyhjiössä. Työskentelemme yhdessä muiden kuntien, ylikunnallisen työllisyysalueen, hyvinvointialueen ja Uudenmaan muiden kaupunkien ja kuntien kanssa. Muutosta on tapahtunut päättyvällä valtuustokaudella paljon, kuten edellä kuvasin. Eikä se ole kaiken kattava listaus tapahtuneesta. Riippuu keneltä kysyy. Lähdin 4 vuotta sitten mukaan antaakseni oman panokseni osapuilleen tuohon prosessiin, josta kirjoitin. Näköpiirissä olevat haasteet, jos mahdollisuudetkin, kuten keskustan elävöittäminen, viihtyisien ja luonnonläheisten asuiinalueiden kaavoittaminen, uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelu, kuntalaisten hyvinvoinnin, opetuksen, sivistyksen ja kulttuuri edistäminen edellyttävät jatkossakin keskinäisen luottamuksen vahvistamista. Muutos tulee, kun se tehdään todeksi arjessa teko ja päätös kerrallaan. Monta kertaa ne ovat hetkiä, jolloin kukaan ei välttämättä ole todistamassa tai kirjoita siitä lehteen. Meillä on hyvät edellytykset pärjätä tulevaisuudessakin. Tähän työhön tarvitaan kaikkien panosta  puoluekirjan väristä riippumatta. 

Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin.

Kirjoittaja on Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kunta- ja aluevaaliehdokas 2025