Kommentti: Näkökulmia Kirkkonummen vesihuollon kehittämisestä
Kirkkonummen Sanomat 1.4.2022
Kirkkonummen kunta on ollut vuosia kasvukäyrällä. Kasvu mahdollistaa kunnalle monia asioita, mutta tuo samalla haasteita ylläpitää kunnan ja Kirkkonummen Veden omaisuutta, sillä uusien alueiden rakentaminen vie rahaa ikääntyvien putkien saneeraukselta. Kirkkonummen Veden putkiomaisuudesta vanhimmat vesijohdot ja jätevesiviemärit rakennettiin 1960-luvulla. Nämä putket ovat ohittaneet teknisen käyttöikänsä ja toimenpiteitä niiden saneeraamiseksi on käynnistetty.
Tulevina vuosina 2022- 2024 Kirkkonummen Vesi saneeraa vesihuoltoverkostoa Kantvik/Ristikallio-alueelta sekä Juhlakallio / Tolsanmäki alueelta, jossa alueen kaavoittamisen kautta Kirkkonummen kunta rakentaa kadut hyväksyttyjen kaavojen mukaisesti ja samassa yhteydessä Kirkkonummen Vesi saneeraa vesihuoltoverkostoa. Vesihuollon saneeraustarve kasvaa 2030-luvulla, kun mm. kuntakeskuksen, Gesterbyn, Masalan eteläosien ja Veikkolan Kaljärven pohjoisosien vesihuoltoverkostot tulevat saneerausikään. Näiden mittavien saneerausten lisäksi Kirkkonummen Veden tulee ja pitää kyetä varautua tukemaan kunnan kasvua rakentamalla uusien kaava-alueiden vesihuoltoa.
Vesihuolto eroaa ”ns. normaalista liiketoiminnasta” pitkäjänteisyydessään. Vesihuollon kvartaali on vuosikymmen eli nyt suunniteltavien ja rakennettavien putkien tulee palvella vielä seuraavan sukupolvenkin tarpeita. On tärkeää, että osaamme ennakoida tulevaisuuden kehitystä, jotta nyt saneerattavien ja rakennettavien putkien kapasiteetti osattaisiin arvioida oikein. Muutoin tulevaisuudessa voidaan joutua rakentamaan uusia yhteyksiä tai suurentamaan nykyisiä putkia ennen 60-vuoden käyttöiän täyttymistä, mikä ei ole optimaalista.
Syksyllä 2021 hyväksyttiin Kirkkonummen Vesihuollon kehittämissuunnitelma kaudelle 2021-2025. Kyseinen läpileikkaus kattaa siis käynnissä olevan valtuustokauden. Seuraavan kerran kehittämissuunnitelmaa lähdetään laatimaan vuoden 2024 aikana. Tässä yhteydessä kunnan ja Kirkkonummen Veden on ulotettava tulevaisuuden näkymää vielä pidemmälle ja pyrittävä laatimaan seuraava kehittämissuunnitelma vuosille 2025-2035, jotta tulevaisuuden linjauksiinsaadaan nykyistä vahvempi selkänoja. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitus yhteensovittaa tarkemmin osaksi kunnan maankäytön suunnittelua ja kaavoitusohjelmaa.
Vesihuoltoalalla on käynnissä rakennemuutos mm. digitalisaation kautta. Kirkkonummella on asennettu jo ensimmäiset etäluettavat vesimittarit ja vanhoja mekaanisia mittareita vaihdetaan kausivaihtojen yhteydessä vain etäluettaviin vesimittareihin. Ensimmäinen laajamittaisempi vaihto on parasta-aikaa käynnissä Luoman alueella. Lisäksi verkostojen virtaamien mitattavuutta on parannettu viime vuosien aikana, jotta havaitsemme mahdolliset vuodot ajoissa ja vahingot saadaan minimoitua tai estettyä. Tämä työ ei ole vielä valmis, mutta asia etenee. Valitettavasti alkuvuodesta tapahtuneet jäteveden ylivuodot ovat tapahtuneet putkissa ja laitteissa, joiden ei pitäisi olla vielä saneerausiässä. Esimerkiksi Veikkolassa vikaantunut paineviemäri on rakennettu 1978, joten kyseisen putken olisi voinut odottaa kestävän vielä n. 10 vuotta ilman suurempia vikoja.
Lisääntyvä rakentamistarve ja tulevaisuuden tarve lisätä saneerausinvestointeja uusien kohteiden lisäksi vaatii lisää henkilöstöresursseja. Olen toiminut Kirkkonummen Vesi -liikelaitoksen johtajana reilun vuoden ajan ja uusi johtokunta aloitti työt syksyllä 2021 kuntavaalien jälkeen. Olemme käärineet hihat Kirkkonummen Vedellä, jotta organisaatiomme 1.4.2022 pystyy vastaamaan kasvavan Kirkkonummen tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä on käynnissä kansallinen vesihuollon uudistus, mistä voi langeta lisävaateita Kirkkonummen Vedelle. Jotta kasvaviin tarpeisiin voidaan vastata, tulee Kirkkonummen vesihuollon toimintaa tarkastella yhteistyössä pitkäjänteisesti yli valtuustokausien koko Kirkkonummen kokonaiskehitys huomioiden.
ANTTI LEVÄNEN – Liikelaitoksen johtaja
URHO BLOM – johtokunnanpuheenjohtaja, Kirkkonummen Vesi -liikelaitos